Oma lauluntekoni lähtee useimmiten sanoituksesta. Joskus otan referenssibiitin (lainattu musiikillinen taustaraita, joka vaihtuu laulun lopulliseen versioon) taustalle ja kirjoitan sen päälle sanoitukset samalla kun testailen flowta (eli räpin rytmitystä ja äänenpainoja), mutta silti useimmiten lähden tyhjästä Word-tiedostosta ja puhtaasta tekstisanoituksesta liikkeelle. Koen, että tällä tavalla saan tehtyä sanoituksista syvällisempiä ja parempia.
Sanoitusten teko on minulle edelleen hyvin intuitiivista ja kaaoksen omaista. Olen pyrkinyt järjestelmällisempään kirjoittamiseen viime aikoina, mutta vieläkin ideat sanoituksiin tuntuvat tulevan alitajunnasta ja ajallisesti täysin satunnaisesti.
Toisinaan sanoitus lähtee liikkeelle riimisanoista, joita sitten sovitetaan yhteen järkevällä tavalla lyriikoihin. Useimmiten kuitenkin omat lauluni lähtevät kertosäeideasta, aiheesta tai teemasta liikenteeseen. Tällöin kirjoitan tekstin sisältö edellä ja ensimmäisestä sanasta viimeiseen sanaan suoraan, rimmaten säkeiden viimeiset sanat spontaanisti. Tällainen suora kirjoittaminen sopii räppitekstejä pidempään kirjoittaneille, kun taas aloitteleville räppäreille voi olla helpompaa miettiä riimisanat ensin, jotka sovitetaan tekstiin. Ei ole kuitenkaan oikeaa tapaa kirjoittaa räppitekstiä ja lopputulos merkitsee eniten.
Sekin on tärkeä osa lauluntekoa minusta; kirjoittaa keskinkertaista tai huonoa tekstiä. Silloin oppii arvostamaan hyviä sanoituksia entistä enemmän.
Kävelylenkeillä tulee välillä hauskoja riimejä ja säkeitä mieleen, jotka sitten kirjoitan puhelimeni muistioon. Toisinaan herätessä tulee joku idea, joka pitää kirjoittaa heti ylös, ettei se unohdu. Joskus vain istun tietokoneelle kirjoittamaan laulua ja teksti syntyy luontaisesti siltä istumalta hyvin pitkälle. Usein näin ei tapahdu ja tulee kirjoitettua pelkkää roskaa. Sekin on tärkeä osa lauluntekoa minusta; kirjoittaa keskinkertaista tai huonoa tekstiä. Silloin oppii arvostamaan hyviä sanoituksia entistä enemmän.
Uudelleenkirjoitan nykyään enemmän säkeistöjäni kuin aiemmin. Räpissä pitkät säkeistöt ovat tyypillisiä, eli korjaamista ja vaihtoehtoja löytyy paljon säkeistä ja sanamuodoista. Asioita voidaan sanoa niin monella tavalla ja niin monia asioida voidaan sanoa.
Westworldin robotit -lauluni alkuperäiset säkeistöt olivat hyvin erilaiset kuin julkaistun version säkeistöt. Vain Platon-viittaus ja kertosäe säilyi mukana. Pyrin MC Cepari -artistijutussani pitämään lyriikat omaan elämääni ja ajatuksiini liittyvinä. Olen myös usein käyttänyt kärjistämistä ja liioittelua tehokeinona.
Kun menen studioon, lyriikat ja laulun ajatus ovat yleensä hyvin pitkällä tai kokonaan valmiit. Julkaistujen laulujeni biitit (räppien musiikilliset taustaraidat) olen tehnyt yhteistyössä tuottaja Mikko Römanin kanssa. Yhteistyömme on ollut hyvin toimivaa. Lähdimme alusta lähtien yhdistämään räpin ja rock/metallin musiikillista estetiikkaa. Biitintekosessioihin tuon välillä tietokoneohjelmilla tekemiäni riffejä, rakenteita ja sävellysideoita studioon, joista lähdetään rakentamaan kokonaista biittiä. Mikko soittaa tai ohjelmoi soittimet ja oma roolini on ideoiden heittäminen ja sen arviointi, toimiiko jokin juttu sovituksessa vai ei.
Kun biitin soitinraidat ovat kunnossa ja laulun rakenne on valmis, äänitämme vokaalit. Räpin äänityksessä oman puhevikani takia otamme usein hyvin monia ottoja säkeistä. Oikeanlaisen säkeiden lausumisen saaminen raidalle on itselleni tärkeää, sillä haluan että kuulijat saavat sanoituksistani mahdollisimman hyvin selvää. Aiemmin olemme toimineet niin, että otamme ensimmäisen onnistuneen säkeen ja pidämme sen jatkaen seuraaviin säkeisiin, koska studioaika on rajallinen. Emme siis ole kovin paljoa äänittäneet studiossa erilaisia räppiflow:n vaihtoehtoja. Jatkossa aion tehdä tätä enemmän ja keskittyä flow:hun myös, mutta tämä flow:n hiominen kannattaa tehdä jo kotona ennen studioon menoa.
Vokaalien äänityksen jälkeen Mikko on miksannut ja masteroinut laulun. Tähän osuuteen en ole kovin paljoa osallistunut, satunnaista soitinraidan volyymitason nostamista tai laskemisen pyytämistä lukuun ottamatta. Haluan opetella miksaamista ja masterointia jatkossa enemmän myös itse.
Olen ollut varsin tyytyväinen omiin julkaistuihin lauluihini, vaikka parannettavaa löytyy aina. Omaa lauluntekoprosessia kannattaa tarkastella ja hioa paremmaksi, etenkin jos aikoo tehdä musiikkia ammattimaisesti. Studiotyöskentelyyn kannattaa valmistautua kotona ja itse studiossa on hyvä hakea parasta tulosta siinä hetkessä tasapainotellen musiikin laadun ja studioajan välillä. Lopuksi haluan sanoa, että lauluntekoa oppii mielestäni paljolti vain tekemällä ja lauluntekokokemus on isoin asia, mikä auttaa tekemään parempia lauluja.