Outsider-taiteella viitataan yleensä visualiseen taiteeseen. Viime vuosina mukaan on tullut kasvavassa määrin outsider-muusikoita ja -kirjailijoita, performanssia ja elokuvan ja mediataiteen tekijöitä. Yli 20 vuoden kehitystyö eri taiteen aloilla alkaa tuottaa nyt tulosta ja viime vuosina outsider-taiteesta kiinnostuneiden määrä onkin lähtenyt kasvuun. Alan toimijoiden rakentamat uudet verkostot sekä uudet yleisöt ovat kehittyneet viime vuosina yhä monialaisemmiksi ja kansainvälisemmiksi.
Outsider-taiteen toimijoita yhdistää halu edistää yhdenvertaisen ja monimuotoisen kulttuurin kehitystä. Yhteiskunnan marginaalissa syntyvät taiteen eri ilmentymät ovatkin ilahduttavasti löytäneet entistä useammin paikkansa yhdenvertaisena ns. koulutetun taidekentän rinnalla taiteen eri estradeilla, keikkalavoilla, teattereissa, festivaaleilla, museoissa ja gallerioissa. Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet alan kehittäjätoimijoiden ja perinteisen taidekentän yhteistyö, rohkeus rikkoa perinteisiä valtarakenteita ja tehdä tilaa erilaisuudelle.
Outsider Art Finland- verkosto
Outsider Art Finland -verkostossa asiantuntijat ja taiteilijat ovat yhdessä kehittäneet uusia toimintatapoja ja alustoja, joiden avulla taide ja taiteilijat löytäisivät helpommin myös kansainvälisiä yleisöjä. Tuloksena on syntynyt virtuaalinen Inside Outsider Finland -näyttely, Outsider.fi- verkkoportaali, Pertti’s Choice popup- konsepti sekä kulttuurivientitapahtumien kiertue Helsinki-NYC-Lontoo-Brysseli-Dublin-Tukholma-Helsinki (2019).
Vauhtia alan kehitystyöhön on viime vuosina tuonut Pertti Kurikan nimipäivät – punkbändin perustama outsider-taiteen välitystoimisto Pertin Valinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen tuen avulla toteutettavan kehittämistyön tavoitteena on edistää suomalaisen outsider-taiteen saavutettavuutta ja näkyvyyttä Suomessa ja maailmalla.
New Yorkissa IOF-näyttely ja Kalevi Helvetti debytoivat alan suurimmassa tapahtumassa Outsider Art Fair messuilla. Messujen pitkäaikaisimman johtajan, Becca Hoffmanin mukaan suomalaisten tapa toimia edustaa vahvaa edelläkävijyyttä outsider-taiteen kansainvälisessä vertailussa. Kansainvälisten yleisön mukaan suomalainen outsider-taide on kiinnostavaa, rohkeaa ja raikasta. Suomalaisten toimijoiden erityisiä vahvuuksia ovat verkostot, nopea kehitystyö, teknologiset sovellukset ja taiteilijoiden vahva osallisuus osana kulttuurituotantoja.
Outsider Art Festivaali
Uusimpana tuotoksena Outsider Art Finland- verkosto on lanseerannut uuden Outsider Art Festivaalin (2020), joka järjestetään osana Helsingin Juhlaviikkoja. Uusi Outsider Art Festivaali tarjoaa kohtaamispaikan taiteilijoille, asiantuntijoille ja yleisölle ja luo kaivattua näkyvyyttä suomalaisille taiteilijoille keskellä pohjoismaiden suurinta taidefestivaalia. Festivaali on otettu ilolla vastaan. Ensimmäiseen ohjelmahakuun tuli runsaasti ehdotuksia eri aloilla toimivilta taiteilijoilta.
Ensimmäistä kertaa outsider-taiteilijat itse saivat myös ottaa roolin festivaalin tärkeimmällä paikalla ja kuratoida festivaalin sisällön. Erityisryhmiin kuuluvien kuraattoreiden tueksi koottiin kansainvälinen mentorien ryhmä, jotka kulkevat mukana tiiviisti. Korona-ajalta mukaan on tarttunut runsaasti kokemusta tuotantojen ja esitysten toteuttamisesta myös verkossa. Nämä uudet mahdollisuudet, kokemukset ja roolit kasvattavat taiteen tekijöiden toimintaedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen.
Teksti: Heini Merkkiniemi ja Esa Vienamo
Outsider-taide
Outsider-taide on melko laaja käsite, jolla tarkoitetaan pääsääntöisesti koulutetun taidemaailman ulkopuolella tehtyä taidetta. Outsider-taiteen juuret ovat 1800-1900-lukujen vaihteen psykiatristen hoitolaitosten potilastaiteessa. Suomessa outsider-taiteen muotoja ovat ITE-taide, erityistaide ja mielenterveyskuntoutujien taide.
